Järvien ja kapeiden jokien ketjuna etenevä Väliväylä on Järvi-Suomen eteläisin vesireitti. Sitä pitkin kuljetettiin Pielisen ja Saimaan alueella kasvaneita puita Kymijoelle ja edelleen sahojen sirkkeleihin Kotkaan. Mutkainen ja tuulinen uittoreitti tarjosi yli 70 vuoden ajan työtä ja toimeentuloa väylän varren asukkaille. Laivan pillin vihellys oli varma kevään merkki, ja tukkeja täynnä oleva vesistö kuului kesämaisemaan.

Polkupyörähankkeita romuttui ja monen pojan kihlat jäivät ostamatta, kun uitot 1960-luvun alkupuolella loppuivat. Pirtukauppa väheni ja osuuskaupan makkaran, limonadin ja rinkeleiden myynti romahti. Monessa perheessä toimeentulo piti miettiä uudelleen.

Tukkien matkassa kuljemme järvenselkien, erämaakoskien ja suvantojen vaihdellessa Lappeenrannan Rutolasta Kouvolaan Harjunjoelle. Tutustumme uittoaluksiin, -taloihin ja tukkilaisten työpäiviin. Lopuksi seuraamme tukkilaiskisoja.

Karttapiirros Väliväylästä


"Hilkka Mattila on kirjannut meille tuttujen alueitten taloushistoriaa, mutta samalla myös kulttuurihistoriaa. Uitot merkitsivät huomattavaa tuloa väylän varren asukkaille, ja ne loivat myös oman vuodenkiertonsa ja elämäntapansa. Sen Hilkka Mattila on hyvin saanut näkyviin.

Luin Hilkka Mattilan kirjan mukana eläen. Kertoohan hän alueesta, joka minulle, entiselle saverolaiselle osaltaan on hyvin tuttua.

Hyvää: Vähemmän tunnettua kotoista taloushistoriaa julki.

Huonoa: Kaipasin enemmän karttoja.

Erityistä: Saa havaita suuren eron nykyelämän ja lähimenneisyyden välillä."

Antti Seppä, Etelä-Saimaa 29.12.2014


"Väliväylästä eli Saimaan ja Kymijoen yhdistävästä puutavaran kuljetusreitistä on kirjoitettu paljon ja syystä, sillä niin merkittävä uittoreitti se oli. Luumäkeläinen tietokirjailija Hilkka Mattila –– on tehnyt laajemman Väliväylää käsittelevän teoksen.

Ja hyvin on tehnytkin. Faktojen ohella kirjassa on humaani ote, sillä merkittävä osa teoksesta perustuu Väliväylällä olleiden haastatteluihin tai näiden omakohtaisiin kirjoitelmiin. Se tosin merkitsee, että muistelukset painottuvat Väliväylän toiminnan viimeisiin vuosikymmeniin eli lähinnä sotien jälkeiseen aikaan. Mutta kyllä vanhemmastakin kerrotaan."

Esko Pakkanen, Korsteeni 2014.

"Kun Hilkka Mattila neljä vuotta sitten julkaisi laivahistoriallisen esikoiskirjansa Höyryjen matkassa – Saimaan sisaren Kivijärven vesillä, en uskonut, että tästä käsitellystä alueesta enää juuri muuta irti saisi. Olinpa todella väärässä!

Tukkien matkassa -teos kertoo toisella tapaa puun kuljetuksesta niin sanotulla väliväylällä, –– [jonka] mutkat ja matkat tulevat hyvin tutuiksi Mattilan sujuvan kerronnan avulla. Luonnollisesti kirja esittelee myös paljon mieleenpainuneita erikoisia henkilöitä, jotka edesauttoivat vihreän kullan toimituksessa etelän tehtaille."

Rami Wirrankoski, Laiva-lehti 3/2014


"Hilkka Mattila on tehnyt kymmeniä haastatteluja, huolellista taustatyötä usean vuoden ajan ja kuvittanut kotiarkistojen ja Kannuskosken marttojen valokuvilla uittotyön näkyväksi sekä ymmärrettäväksi omakustanteeksi. Hän on tehnyt ansiokkaan, helposti luettavan uittotyötä esittelevän tietoteoksen. Kirjan kannen kuvan mukaisesti pääosassa ovat itseoppineet, ne tavalliset uittotyön osaajat ja heille kaikille kirja on ansaittu kunnianosoitus."

Annikki Hyytiäinen, Suomi lukee

Uittotapahtumia 2015

Naistenjoen uitoissa

Uittojen loppumisesta Väliväylällä tuli kesäkuussa 2014 kuluneeksi 50 vuotta. Uittoja muistellaan tänä vuonna ainakin seuraavissa tilaisuuksissa:

20.7.–31.8.2015
Väliväylän uittokuvanäyttely Luumäen kirjastossa, os. Virastotie 2, 54500 Taavetti.

Ti 4.8.2015 klo 17.30
Kylähistoriailta Kangasvarren koululla,
os. Suoanttilantie 166, 54530 Luumäki.
Mm. Hannu Ilveksen uittovideo ja Väliväylän muistomerkkejä Hilkka Mattila.


Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
TERVETULOA!